Suomen kieli

Yleiskieli ja puhekieli

Tutkijatkaan eivät ole täysin yksimielisiä siitä, mistä ja miten suomen kieli on syntynyt jopa suomalaisten esivanhempien alkuperästä ei olla yksimielisiä. Suomen kieli on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli ja sitä puhutaan käytännössä vain Suomessa. Jonkin verran suomea puhuvia vähemmistöjä löytyy Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä mutta esimerkiksi 1800-luvulla Pohjois-Amerikkaan siirtyneet suomalaiset eivät enää hirveästi puhu Suomea, vaikka siellä yhä vielä on selkeästi ”suomalaisia” alueita. Suomen kieltä sanotaan yhdeksi maailman vaikeimmaksi kieleksi sen taipuvuuden, sanajärjestyksen ja muiden kieliopillisten asioiden vuoksi. Vain reilut 5 miljoonaa ihmistä osaa puhua suomea. Venäjällä suomea ovat perinteisesti puhuneet inkeriläiset, mutta suomen kielen asema on Venäjällä niin huono, ettei nuorten inkeriläisten enää ole kannattanut opetella suomea, joten venäjä on tullut voimakkaasti sen tilalle tai inkeriläiset ovat muuttaneet Suomeen. Samoin on käynyt itärajan takana Karjalan tasavallassa.

Yleiskieli on kieli mitä käytetään kirjoitetussa tekstissä ja eroaa selkeästi puhutusta kielestä. Yleiskielestä käytetään myös nimitystä kirjakieli. Koulussa aineiden ja kokeiden vastaukset tulisi antaa kirjakielellä. Samoin lehtien ja nettisivujen artikkeleissa tulisi yhä vieläkin käyttää kirjakieltä eli yleiskieltä, eikä kirjoittaa puhekielen tavoin. Suomessa on useita murrealueita, joilla suomea puhutaan eri lailla ja jopa sanastossa on eroja. Erot ovat pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana radion ja television tullessa koteihin, mutta yhä ovat alueelliset erot helposti kuultavissa ja niistä voidaan päätellä, mistä päin Suomea henkilö on kotoisin. Suomen murteet jaetaan perinteisesti kahtia länsimurteisiin ja itämurteisiin. Vastakkaisuus ei ole vain kielellinen, vaan eroja on myös muussa kansanomaisessa henkisessä ja aineellisessa kulttuurissa, kuten ruokataloudessa, työkaluissa, vaatteissa ja rakennuksissa. Länsimurteiden alueelle tyypillistä on ollut vakiintunut kyläasutus ja peltoviljely, idässä puolestaan haja-asutus, kaskenpoltto ja eräkulttuuri.

Kielen historia

Suomen kielen vanhimmat sanat ovat peräisin uralilaisesta kantakielestä ja niitä on laskutavasta riippuen 150-500 sanaa. Lainasanoja suomen kieleen on tullut indoeurooppalaisesta kantakielestä ja slaavilaisista kielistä mutta eniten lainasanoja on tullut länsinaapuri Ruotsista sekä viimeisen sadan vuoden aikana myös englanninkielestä. Tutkijat arvelevat kantasaaman ja kantasuomen olleen erillisiä kieliä, jotka erkanivat toisistaan noin 3000 vuotta sitten. Varsinaista kantasuomea olisi puhuttu noin 2000 vuotta ja murteista voidaan puhua vuoden 500 jälkeen. Kuten aiemmin olemme jo maininneet, historialliset lähteet kertovat 1000 luvulla Suomessa olleen neljä selkeätä aluetta, joilla oli oma kulttuuri ja oma murre, Varsinais-Suomi, Häme, Karjala ja Savo ja lisäksi Pohjanmaan rannikko.

Suomen kieli ja kirjoitettu sana

Eerikinkronikassa vuodelta 1320 löytyy suomen kielestä lainattuja sanoja ja jotkin kirkolliset tekstit käännettiin suomeksi viimeistään 1400 luvulla, mutta näitä kirjoituksia ei ole säilynyt nykypäiviin saakka. Varsinainen suomalainen kirjakieli syntyi vasta uskonpuhdistuksen yhteydessä 1500 luvulla kun piispa Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset suomenkieliset kirjat. Kaiken kaikkiaan Agricola julkaisi yhdeksän teosta. Seuraavat noin 300 vuotta olikin suomalaisessa kirjallisuudessa uskonnon aikaa, sillä lähes kaikki kirjoitettu materiaali liittyi uskontoon ja raamattu käännettiin suomeksi ensimmäisenkerran 1642. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Suomenkieliset Tieto-Sanomat julkaistiin 1776. Suomen kieli alkoi kehittyä voimakkaasti maan kehittyessä teolliseksi yhteiskunnaksi Venäjän vallan aikana 1800-ljuvulla. Autonomia ja kansallisromantiikka ajoivat suomen kieltä eteenpäin ja vuonna 1831 perustettu Suomen Kirjallisuuden Seura oli yksi tekijä suomen kielen kehityksessä. Virallinen kieli suomesta tuli vuoden 1863 kieliasetuksella, jossa kirjoitettiin, että suomesta piti tulla 20 vuodessa ruotsin kielen rinnalla tasa-arvoinen virkakieli. Eli venäjänkin vallan aikana Suomen virkakielenä oli ruotsi pitkälle 1870 luvun alkuun saakka. Samoihin aikoihin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kanssa koko suomalainen kaunokirjallisuus ja teatteri sai alkunsa, Suomessa alettiin julkaista useampaa lehteä ja suomi tuli kouluihin, hallintoon ja oikeuslaitokseen 1870-luvulla. Tästä alkoi nykysuomen aikakausi.