Lukio

Lukio-opinnot

Lukio ei ole suoranaisesti ammattiin valmistavaa opetusta, vaan yleissivistävää, yliopistoon valmistavaa koulutusta, jota ennen lukiolaitosta antoi 1800-luvulla kymnaasit ja Turun trivaalikoulu. Lukion syntyyn vaikutti Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vuonna 1852 tekemä uudistus, jossa yliopistoon pääsyn ehdoksi asetettiin ylioppilastutkinto. Lukio oli käytännössä tuohon aikaa kymnaasi ja sitä kautta oli mahdollisuus päästä yliopistoon. Lukiojärjestelmää on sittemmin uudistettu vuosien 1983 ja 1998 lukiolaeilla sekä vuosina 1982, 1985, 1994, 2003 ja 2014 muutetuilla opetussuunnitelmien perusteilla. Lukio muuttui kurssimuotoiseksi vuonna 1982. Samalla kouluja kehotettiin ottamaan käyttöön jaksojärjestelmä. Lukio-opiskelun päämääränä on yleisesti ylioppilastutkinnon suorittaminen. Lukion oppimäärä koostuu vähintään 75 yhden opintoviikon mittaisesta kurssista, joista 47 tai 51 on pakollisia uuden opetussuunnitelman mukaan. Pakollisten kurssien määrä riippuu opiskelijan valitsemasta matematiikan laajuudesta, joka voi olla joko lyhyt tai pitkä. Suoritettuaan lukion oppimäärän opiskelija saa automaattisesti lukion päättötodistuksen ja mikäli hän on suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet tulee hänestä ylioppilas. Ylioppilaaksi ei voi siis valmistua, jos lukion oppimäärä on suorittamatta.

Lukio on mahdollista suorittaa jopa kahdessa vuodessa, mutta käytännössä 3-4 vuotta on yleisin opiskeluaika. Ylioppilaaksi voi sitten valmistua joko syksyllä tai keväällä. Suurin osa valmistuu kolmessa vuodessa. Lukio-opiskelun tärkein tehtävä on yhä nykypäivänä opettaa ja valmistaa oppilas yliopistoon tai korkeakouluun. Jos oppilas on enemmän kiinnostunut ammattiin siirtymisestä, on hänen parempi valita ammattikoulutus.